Suosittelemme - Örnvik Freetime
51
page-template,page-template-full_width,page-template-full_width-php,page,page-id-51,ajax_fade,page_not_loaded,,select-child-theme-ver-4.5.1540555764,select-theme-ver-4.5,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-6.10.0,vc_responsive
ornvik
Postbacken_illby

Bosgård & Ilola

 

Suosittelemme tutustumaan Bosgårdin historialliseen kartanoon ja luomutilaan www.bosgard.com, jonne kävellen matkaa vain 2,1 km ja autolla 5,5 km. Ryhmälle voidaan suunnitella aktiviteetit Örnvikiin ja ruokailu Bosgårdiin.

 

Postimäki – Ilola.  Postimäki on museoalue, joka koostuu kahdeksastatoista pienestä mäkituvasta. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö museoviraston nimityksen mukaan. Örnvikistä matkaa Postimäkeen on 13 km. www.postbacken.fi/

Bosgård & Ilola

Suosittelemme tutustumaan Bosgårdin historialliseen kartanoon ja luomutilaan www.bosgard.com, jonne kävellen matkaa vain 2,1 km ja autolla 5,5 km. Ryhmälle voidaan suunnitella aktiviteetit Örnvikiin ja ruokailu Bosgårdiin.

 

Postimäki – Ilola.  Postimäki on museoalue, joka koostuu kahdeksastatoista pienestä mäkituvasta. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö museoviraston nimityksen mukaan. Örnvikistä matkaa Postimäkeen on 13 km. www.postbacken.fi/

Postbacken_illby

Husholmen

 

Vain 2,1 km kävelymatkan päässä Örnvikin mökeistä sijaitsee Husholmenin keskiaikaislinnoitus.

 

Suomessa oli keskiaikaisten kivilinnojen lisäksi useita puulinnoja, joista yksi on sijainnut Husholmenilla 1300-luvun lopulla. Kyseessä on mahdollisesti keskiaikaisissa lähteissä mainittu Wartholm niminen linna, joka sijaitsi Uudellamaalla. Linnat sijoitettiin yleensä puolustuksellisesti hyvään paikkaan ja Husholmenin linnakin on alun perin sijainnut pienellä saarella, joka on myöhemmin kuroutunut kiinni mantereeseen.

ornvik husholmen

Husholmen

Vain 2,1 km kävelymatkan päässä Örnvikin mökeistä sijaitsee Husholmenin keskiaikaislinnoitus.

 

Suomessa oli keskiaikaisten kivilinnojen lisäksi useita puulinnoja, joista yksi on sijainnut Husholmenilla 1300-luvun lopulla. Kyseessä on mahdollisesti keskiaikaisissa lähteissä mainittu Wartholm niminen linna, joka sijaitsi Uudellamaalla. Linnat sijoitettiin yleensä puolustuksellisesti hyvään paikkaan ja Husholmenin linnakin on alun perin sijainnut pienellä saarella, joka on myöhemmin kuroutunut kiinni mantereeseen.

ornvik husholmen
ornvik husholmen

Husholmenilla on tehty muutamia pienalaisia arkeologisia kaivauksia vuosien 1934 ja 1996 välillä. Tutkimuksissa on saatu selville, että kallioiden päällä on sijainnut linnan piha ja vartiotorni sekä hieman alempana ns. esilinna, jonne on johtanut käytävä rannalla olleesta porttirakennuksesta. Husholmenia on suojannut myös kallion päälle rakennettu puuvarustus ja saarta kiertänyt vedenalainen paaluvarustus. Vedestä on kartoitettu noin 600 paalua.

Husholmenilla on tehty muutamia pienalaisia arkeologisia kaivauksia vuosien 1934 ja 1996 välillä. Tutkimuksissa on saatu selville, että kallioiden päällä on sijainnut linnan piha ja vartiotorni sekä hieman alempana ns. esilinna, jonne on johtanut käytävä rannalla olleesta porttirakennuksesta. Husholmenia on suojannut myös kallion päälle rakennettu puuvarustus ja saarta kiertänyt vedenalainen paaluvarustus. Vedestä on kartoitettu noin 600 paalua.

ornvik husholmen

Husholmenin linna jäi ilmeisesti lyhytikäiseksi. Nykyisen historiatutkimuksen mukaan kuningatar Margareeta sai käsiinsä Suomen linnat Pohjoismaisen valtataistelun päätteeksi viimeistään vuonna 1399. Hän määräsi useita linnoja purettavaksi, koska pelkäsi niiden ajautuvan jälleen vastustajien käsiin. Husholmen on säilynyt hylkäämisensä jälkeen melko koskemattomana ja on arkeologisena tutkimuskohteena erittäin arvokas. Husholmenilla on neljä opastaulua, joiden kuvitus perustuu kaivauksissa tehtyihin havaintoihin ja löytöihin sekä muualla Pohjoismaissa tehtyihin linnarekonstruktioihin.

 

Husholmen sijaitsee Bosgårdin kartanon mailla.

 

Lähde: Husholmenin opastaulu

Husholmenin linna jäi ilmeisesti lyhytikäiseksi. Nykyisen historiatutkimuksen mukaan kuningatar Margareeta sai käsiinsä Suomen linnat Pohjoismaisen valtataistelun päätteeksi viimeistään vuonna 1399. Hän määräsi useita linnoja purettavaksi, koska pelkäsi niiden ajautuvan jälleen vastustajien käsiin. Husholmen on säilynyt hylkäämisensä jälkeen melko koskemattomana ja on arkeologisena tutkimuskohteena erittäin arvokas. Husholmenilla on neljä opastaulua, joiden kuvitus perustuu kaivauksissa tehtyihin havaintoihin ja löytöihin sekä muualla Pohjoismaissa tehtyihin linnarekonstruktioihin.

 

Husholmen sijaitsee Bosgårdin kartanon mailla.

 

Lähde: Husholmenin opastaulu